Uiguurit ovat Itä-Turkestanissa eli Kiinan Xinjiangissa asuva muslimivähemmistö. Kiinan valtio on sortanut uiguureja muun muassa sulkemalla arvioiden mukaan miljoonan heistä ”uudelleenkoulutusleireille”, joiden pyrkimys on sulauttaa muslimivähemmistöön kuuluvat osaksi valtakulttuuria.
Kiinan järjestelmällinen sorto
Australialaisen ajatushautomon Australian Strategic Policy Instituten arvion mukaan vuosina 2017–2019 yli 80 000 uiguuria on pakkosiirretty työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa tehtaisiin ympäri Kiinaa. Uiguureilla teetetään pakkotyötä muun muassa vaate-ja tekstiiliteollisuudessa sekä teknologiateollisuudessa.
Kiina on rakentanut Itä-Turkestanin alueelle myös valvontajärjestelmän, jolla valvotaan miljoonien uiguurien päivittäistä elämää. Kiinan valtion mukaan kyse on terrorisminvastaisesta sodasta, ja keskitysleirejä on esitelty länsimaiselle medialle “ammattikouluina” uiguurivähemmistölle.
Kiinaa on syytetty osallisuudesta lukuisiin muihin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten uiguurien kidutukseen, naisten järjestelmällisiin raiskauksiin sekä pakkosterilisointeihin.
Viiden ja puolen Suomen kokoisessa Itä-Turkestanissa alueen turkinsukuiset muslimivähemmistöt, eli uiguurien lisäksi muun muassa kirgiisit, kazakit, uzbekit ja tadzikit eivät saa harjoittaa uskontoaan, vaan heidän on osallistuttava kommunistisen puolueen ideologiseen koulutukseen ja kidutuksen kautta tapahtuvaan aivopesuun.
Uudelleenkoulutusleirien oloista ja toiminnasta ovat uutisoineet muun muassa BBC ja New York Times.
Raporttien ja selviytyjien mukaan leireillä käytetään systemaattisesti kidutusta ja fyysistä väkivaltaa kurinpidon ja pelon ylläpitämiseksi. Seksuaaliväkivalta on yleistä, ja lukuisat selviytyneet ovat kertoneet raiskauksista ja muista seksuaalisen hyväksikäytön muodoista. Kiinan sortotoimien ja leirien tarkoituksena on kitkeä uiguurien kulttuurillinen ja uskonnollinen identiteetti ja pakottaa heidät assimiloitumaan han-kiinalaiseen enemmistöön. Human Rights Watchin mukaan nämä pakkoassimilaation keinot pitävät sisällään muun muassa pakkosterilisaatiot sekä -abortit.
Suomi ja Euroopan unioni hyötyvät uiguurien sorrosta
ASPI:n raportin mukaan uiguurien pakkotyötä ovat hyödyntäneet monet tunnetut monikansalliset yhtiöt, kuten Nike, Samsung ja Apple. Myös suomalainen verkkolaiteyhtiö Nokia on listattu pakkotyöstä suoraan tai epäsuoraan hyötyviin yhtiöihin.
Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan oli vuonna 2023 jopa 3,6 miljardia euroa, ja sen odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina.
Kohti uiguurien ihmisoikeuksia -hanke
Kansainvälinen solidaarisuustyö toteuttaa vuosina 2024–25 Kuluttajaosuustoiminnan säätiön tukemaa hanketta Kohti uiguurien ihmisoikeuksia, jossa pyritään vaikuttamaan Suomen ja Euroopan unionin yritysvastuu- ja pakkotyölainsäädäntöön tuotantoketjujen ihmisoikeusrikkomusten kitkemiseksi.
Suomeen paenneita uiguureita uhkaa monien muiden paenneiden väestöryhmien tavoin pakolaisvakoilu, eli vieraan valtion tietojen hankinta, jossa tiedustelun kohde ja hänen läheisensä joutuvat vieraan valtion vainon tai painostuksen kohteeksi. Kohti uiguurien ihmisoikeuksia -hankkeessa vaikutetaan pakolaisvakoilun kieltävän lainsäädännön edistämiseksi.
