Kirjoittaja: Antti Saarelainen – Kuva: Malcom Brown – CC BY-SA 2.0
Artikkeli alunperin julkaistu 30.9.2020 Kansan Uutisissa
Hong Kongin lisäksi Kiinan valtio on presidentti Xi Jinpingin johdolla ottanut kovan linjan toisinajattelun ja kiinalaisesta kulttuurista eroavien kulttuurien kitkemiseksi myös Xinjianginin maakunnan alueelta.
Riippumaton australialainen ajatuspaja Australian Strategic Policy Institute (ASPI) on raportoinut löytäneensä Xinjiangista 380 valtion rakentamaa keskitysleiriä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan meneillään on kulttuurinmurha, jossa pääasiassa islaminuskoiset uiguurit pyritään käännyttämään uskonnostaan, sekä poistamaan han-kiinalaisesta kulttuurista eroavat perinteet.
Tämän tavoitteen täyttämiseksi Kiinan valtio YK:n arvioiden mukaan noin miljoona uiguuria uudelleenkoulutusleireille. Tämän lisäksi tutkivaa journalismia tekevä Bellingcat-ryhmä on raportoinut Kiinan tuhonneen alueen moskeijoita ja The Guardian raportoinut Kiinan pakkosterilisoivan uiguurinaisia.
Kiina on rakentanut alueelle myös valvontajärjestelmän, jolla valvotaan miljoonien uiguurien päivittäistä elämää. Kiinan valtion mukaan kyse on terrorisminvastaisesta sodasta ja keskitysleirejä on esitelty länsimaiselle medialle “ammattikouluina” uiguurivähemmistölle.
Nokia linkittyy uiguurien pakkotyöstä hyötyviin
Kiinan toimet linkittyvät myös Suomeen: kansainvälisen näytön perusteella Kiinassa valmistettujen kasvomaskien tuotantoon liittyy uiguurien pakkotyötä. Uiguurien pakkotyöllä on ASPI:n raportin mukaan tuotettu muun muassa Applen, Niken ja Adidaksen tuotteita tai niiden osa.
Raportin mukaan noin 80 000 uiguuria on pakkosiirretty Kiinan eri osiin työskentelemään orjuuden kaltaisissa oloissa. Raportin mukaan Xinjiagin ulkopuolelle lähetetyt uiguurit elävät jatkuvassa valvonnassa ja heidän on osallistuttava pakollisiin mandariinikiinan ja kommunistisen puolueen ideologian opintoihin.
Raportti linkittää myös suomalaisen verkkolaiteyhtiö Nokian pakkotyöstä suoraan tai epäsuoraan hyötyviin yhtiöihin. Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan oli vuonna 2018 jopa 3,5 miljardia euroa ja sen odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina. Samalla Amnesty on raportoinut EU-valtioiden myyneen Kiinalle ihmisoikeuksien polkemiseen käytettävää valvontateknologiaa kuten kasvojentunnistusteknologiaa.
Amnestyn mukaan Suomen valtio on ollut yksi valvontateknologian viennin voimakkaampaa rajoittamista vastustaneista valtioista.
Mielenosoituksessa Kiinan laskuun työskenteleviä
Yleisradion mukaan Suomessakin on lisääntynyt Kiinan valtion ulkomailla asuviin poliittisesti aktiivisiin kiinalaistaustaisiin ja kiinalaisiin vähemmistöihin kuuluvien systemaattinen valvonta ja painostus. Ylelle haastattelun antaneet Kiinassa kiellettyyn hengelliseen Falun Gong -liikkeeseen kuuluvat kertovat Kiinan lähetystöjen organisoimasta suoranaisesta kiusaamisesta ja mustamaalaamisesta.
Suomessa vuoden asunut uiguuritaustainen Tursun* on asunut ulkomailla opiskeluiden takia vuodesta 2014 saakka ja seurannut Kiinan otteen tiukentumista sekä sortotoimien lisääntymistä Xinjiangin alueella.
Tursun päätti pyrkiä Suomeen, kun hänen kotimaansa alkoi karkottaa uiguureja Kiinaan. Suomessa hän tuntee olonsa pääasiassa turvalliseksi, vaikka onkin huomannut esimerkiksi mielenosoituksissa henkilöitä, jotka vaikuttavat työskentelevän Kiinan valtiolle.
– Näen myös jatkuvasti painajaisia, jossa minut haetaan kodistani täällä Suomessa ja viedään Kiinaan, hän kertoo sorron aiheuttamasta psykologisesta stressistä.
Kiina vaatii uskollisuutta ja pakottaa vakoilemaan
Tursun ei halua palata kotimaahansa, eikä uskalla pitää yhteyttä perheeseensä. Tarinat yhteydenottojen jälkeen hävinneistä perheenjäsenistä ovat yleisiä ulkomailla asuvien uiguurien keskuudessa. Helsingin Sanomat kertoivat jo 2018 Hyvinkäällä asuvasta uiguuriperheestä, joka ei ole saanut yhteyttä perheeseensä, joka asuu Kiinan hallitsemalla Xinjiangin alueella.
– Viimeksi kun olin yhteydessä alueella asuviin sukulaisiini minuun otettiin yhteyttä poliisin toimesta ja kysyttiin missä olen asunut ja mitä olen tehnyt, Tursun kertoo.
– Samalla minulta kysyttiin,olenko ollut uskollinen Kiinalle ja yritettiin pakottaa vakoilemaan muita ulkomailla asuvia uiguureja.
Uiguurit pelkäävät Kiinan vakoilevan
Tursunin mukaan pelko muiden uiguurien vakoilun kohteeksi joutumisesta saa osan uiguureista pysymään kaukana yhteisöstä. Hän arvioi Suomessa oleskelevan 300–500 uiguuria, joista suurin osa on pakolaisia. Osa uiguureista kampanjoi Kiinan harjoittamasta uhkailusta huolimatta aktiivisesti ja pyrkii nostamaan Kiinan ihmisoikeusloukkauksia alueella.
– Suomen hallituksen olisi painostettava Euroopan unionia toimimaan enemmän ihmisoikeuksien puolesta. Kaupankäynnin lopettaminen Kiinan kanssa olisi yksi tehokas tapa vaikuttaa. Tällä hetkellä jotkut kolmannen maailman valtiot lähentyvät Kiinaa ja tukevat sitä esimerkiksi YK:n kokouksissa.
– EU:n tulee saada myös nämä valtiot tuomitsemaan Kiinan suorittamat ihmisoikeusloukkaukset ja kulttuurinmurhan, Tursun luettelee mahdollisia toimia Kiinan saattamiseksi vastuuseen.
Tämän lisäksi aivan tavalliset suomalaiset voivat pitää ääntä uiguurien puolesta ja lisätä tietoisuutta uiguurien tilanteesta.
Turvapaikkoja uiguureille
Kansaansa kohdistuvaa sortoa ja etnistä puhdistusta vastustavat uiguurit järjestävät torstaina 1.10.2020 mielenosoituksen Helsingissä, jossa vaaditaan Suomelta toimia Kiinan toimien pysäyttämiseksi.
Mielenosoitus vaatii Suomelta painokkaampia toimia uiguurien keskitysleirien sulkemiseksi, uiguurien suojelemiseksi sekä valvontateknologian viennin tarkempaa valvontaa ihmisoikeuksia polkeviin maihin.
– Yksi tärkeä toimi Suomelta olisi myös turvapaikkojen tarjoaminen sortoa pakeneville uiguureille. Tällä hetkellä esimerkiksi Thaimaassa on suljettuna karkotuskeskukseen uiguureja, joita uhkaa pakkopalautus Kiinaan, Tursun nostaa vielä yhden mahdollisen keinon, jolla Suomi voisi auttaa uiguureja.
*Haastateltavan nimi on muutettu hänen Xinjianissa asuvan perheensä suojelemiseksi.