Tänään 21.9.2024 kansainvälisenä rauhanpäivänä maailma näyttäytyy kansainvälisten konfliktien kannalta huolestuttavalta. Oslon rauhantutkimusinstituutin PRIOn mukaan viime vuosi oli yksi väkivaltaisimmista kylmän sodan jälkeen, ja valtiollisia konflikteja oli enemmän kuin koskaan sitten vuoden 1946. Suomi ja Eurooppa ovat omaksuneet turvallisuuspuheeseen nojaavan militarisoituneen asenteen, joka ilmeni kesällä esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen hylkäämisenä rajaturvallisuuden nimissä.
Kiristyneestä geopolitiikasta maksavat tällä hetkellä hengellään palestiinalaiset. Gazan kansanmurha on ollut käynnissä nyt jo lähes vuoden. Kansainvälinen yhteisö, Suomi mukaan lukien, on ollut kykenemätön ja haluton pysäyttämään Israelin suhteettomia sotatoimia siviilejä vastaan.
YK:n yleiskokous on äskettäin hyväksynyt päätöslauselman, joka vaatii Israelia päättämään palestiinalaisalueiden laittoman miehityksensä vuoden sisällä. Päätöslauselma osoittaa, että suurin osa maista tunnustaa Gazan sodan syvät historialliset juuret.
YK:n mukaan Israelin tulee vetää kaikki joukkonsa pois Palestiinasta, lopettaa välittömästi siirtokuntien rakentaminen, purkaa Länsirannalle pystytetty muuri ja sallia pakolaisiksi joutuneiden palestiinalaisten paluu kotiseuduilleen. Israelilta vaaditaan myös palauttamaan palestiinalaisilta miehityksen aikana takavarikoidut maat ja omaisuuden aina vuodesta 1967 alkaen.
Kansainvälinen solidaarisuustyö vaatii Suomea edistämään näitä äänestyksellä allekirjoittamiaan päätöslauselman vaateita. Kansanmurhaan kykenevä valtio ymmärtää vain selkeitä viestejä ja siksi kaikki yhteistyö Israelin kanssa, ml. asekauppa, on lopetettava.
Palestiinan ja Lähi-idän rauha elää päätöslauselman vaateista. Vuonna 1967, jolloin kuuden päivän sodan myötä Gaza ja Länsiranta jäivät Israelin haltuun, Martin Luther King piti YK:n edessä puheen, jonka viesti säilyy kirkkaana: “Ei voi olla oikeudenmukaisuutta ilman rauhaa, eikä rauhaa ilman oikeudenmukaisuutta.”