Maailman onnellisimman maan hallitus on päättänyt olla vastuuttamatta yrityksiään toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Ainakin sellainen kuva syntyy, kun Suomen hallitus ilmoitti äänestävänsä tyhjää ja näin ollen estävänsä yritysvastuudirektiivin voimaantuloa. Päätöksen perusteina väitetään olevan neuvottelusopuun sisällytetyt uhrien oikeusturvaa edistäneet kirjaukset. Lisäksi päätöstä olla asettumatta direktiivin puolelle perustellaan sillä, että ryhmäkanneoikeuteen liittyvä lisäys voisi asettaa suomalaiset yritykset ja tuomioistuimen uuteen tilanteeseen. Onko tämä oikeasti pahinta mitä suomalaiselle yrityskentälle voi tapahtua?
Heppoiset perustelut uhkaavat nyt niin ilmastotyötä kuin ihmisoikeuksien toteutumista EU:n ulkopuolisissa maissa. Yritysvastuudirektiivi asettaisi pk-yrityksille selkeät vaatimukset esimerkiksi puuvillatuotannon läpinäkyvyyteen liittyen. Uiguureihin kohdistuvan kansanmurhan yksi muoto on uiguureilla teetetty pakkotyö puuvillatuotannossa. Xinjiangista peräisin oleva puuvilla kattaa 80% Kiinasta tulevasta puuvillasta. Yritysvastuudirektiivi puuttuisi siihen, että Euroopassa toimivat yritykset eivät tuotantoketjunsa missään vaiheessa tekisi hankintoja alueilta, joissa ei ole riittävästi näyttöä ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Kansainvälinen solidaarisuustyö ry yhtyy muun muassa Finnwatchin ja SASKin ulostuloihin ja vaatii Suomen hallitusta pyörtämään päätöksensä olla äänestämättä sovun puolesta. EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Belgia on jo ottanut aikalisän, minkä toivotaan tuottavan tulosta jäsenmaissa, jotka ovat asettuneet poikkiteloin direktiivin edelle, Suomen lisäksi esimerkiksi Saksassa.
Direktiivisovun teknisiin yksityiskohtiin liittyvät haasteet ovat heittämässä lapsen pesuveden mukana. Yritysvastuudirektiiviä ei ole vaatineet ainoastaan kansalaisjärjestöt, vaan myös jo vastuullisuutta vaalivat yritykset.
FIBS (Finnish Business and Society ry) on tiedotteessaan vaatinut hallitusta puoltamaan direktiivin voimaantuloa. FIBS on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto ja sen jäseninä ovat yli 400 yritystä ja organisaatiota.
Yritysvastuudirektiivin kaatuminen ja Suomen hallituksen osallisuus siihen olisi valtava este matkalla kohti sosiaalisesti ja ilmastollisesti vastuullisempaa maailmaa. Siteeraamme nyt Petteri Orpon hallitusohjelmaa: “Kehitetään yritysvastuusääntelyä EU:n ja OECD:n tasolla.”
Missä määrin tämä on valhetta ja miten hallitus aikoo toteuttaa omaa ohjelmaansa?