Hyvät ulkomaansuhteista vastaavat ministerit,
Amazonin alueen sademetsien katastrofaaliseen tilaan on puututtava välittömästi ja päättäväisesti. Alueen ongelmina ovat jo kauan olleet paitsi ainutlaatuisen luonnon tuhoutuminen ja köyhtyminen, myös alkuperäiskansojen vaikea asema, sademetsien ja alkuperäiskansojen puolustajiin kohdistuva raaka väkivalta sekä syrjäytetyn maattoman väestön köyhyys ja huono-osaisuus. Nyt kuitenkin Brasilian äärioikeistolainen hallinto on kiihdyttänyt maan raivaamista (ja polttamista) vientivetoisen plantaasimaatalouden tarpeisiin synnyttäen ennennäkemätöntä tuhoa. Sekä luonto että ihmiset ovat jäämässä jalkoihin.
Suomen kehityspolitiikassa puhutaan paljon kauniita sanoja kestävästä kehityksestä, ihmisoikeuksista ja alkuperäiskansojen asemasta, ja Amazonin kohtalo on tappio kaikkien näiden tavoitteiden näkökulmasta. Suomi puhuu mielellään myös kauppapolitiikan käyttämisestä kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Se, miten reagoimme Amazonin tilanteeseen paljastaa, onko näillä sanoilla katetta vai ei.
Ilmeisimmät keinot estää Amazonin tuho ovat nimenomaan kauppapoliittisia. Euroopan Unioni ja Mercosur-valtiot, joista Brasilia on taloudeltaan ylivoimaisesti suurin, ovat juuri neuvotelleet uuden kauppasopimuksen. Tehokkain tapa painostaa Brasilian hallitusta olisi ilmoittaa selvästi, ettei sopimuksen voimaansaattaminen etene, ellei sademetsien suojelusta saada kiistatonta näyttöä. EU:n tulisi myös välittömästi asettaa tilapäisiä tuontirajoituksia brasilialaisille maataloustuotteille. EU on suuri brasilialaisten maataloustuotteiden vientikohde, joten tällä olisi suora vaikutus Brasilian talouteen.
Brasilian äärioikeistolainen hallitus on poliittisesti riippuvainen erityisesti suurmaanomistajien tuesta. Jo nykyisten metsäpalojen aikana osa suurmaanomistajista on ilmaissut julkisesti huoltaan siitä, että hallituksen politiikka vaarantaa maataloustuotteiden viennin. Presidentti Bolsonaro on suhtautunut tähän huoleen vähätellen. Jos EU tässä tilanteessa jatkaa kauppapolitiikkaansa Brasilian kanssa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, se lähettää Brasiliaan viestin, että Bolsonaro on oikeassa: sademetsän tuhoamisella ei ole vaikutuksia vientiin. Tämä on hyvin vaarallista politiikkaa.
Viime päivinä Suomen hallituksen suunnasta kuulluissa puheenvuoroissa on pikemmin toivottu vapaakaupan syventämistä. On totta, että uudessa kauppasopimuksessa on pykälä sademetsien suojelemisesta. Pykälän mukaan voidaan käynnistää jonkinlainen asiantuntijapaneeliin perustuva riitojenratkaisumekanismi, jos viennin epäillään perustuvan sademetsien tuhoamiseen. Mekanismin teho tilanteessa, jossa tuho tapahtuu periaatteessa laittomasti mutta hallituksen kannustamana, on kuitenkin täysin hämärän peitossa, ja mekanismin mahdollisia vaikutuksia ratifiointi-, arviointi- ja valituskierroksineen lienee realistista odottaa vasta 2020-luvun loppupuolella. Ennen kaikkea sopii kysyä, miksi EU olisi valmis aloittamaan kauppakiistoja sademetsien puolesta riitojenratkaisumekanismin kautta, jos se ei ole valmis käyttämään kauppapolitiikkaa sademetsien puolustamisen välineenä nyt.
Amazonin tuhoutuessa silmiemme edessä on aika näyttää, että hallitus todella on valmis käyttämään kauppapolitiikkaa kehityspolitiikan välineenä. EU:n puheenjohtajamaan linjauksilla on painoarvoa. Kauppapolitiikan jatkaminen ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut merkitsee ainoastaan muutamien suuryritysten etujen asettamista ekologisen kriisin torjumisen edelle, tai parhaimmillaankin pelokasta toiveajattelua. Tähän ei ole varaa. Odotammekin Suomen hallitukselta päättäväistä ja näkyvää toimintaa Brasilian hallituksen painostamiseksi.
Lisätiedot ja yhteydenotot:
Puheenjohtaja Laura Kumpuniemi
[email protected]