Yhdysvaltojen hyökkäys Venezuelaan on kansainvälisen oikeuden vastainen ja uhkaa syöstä Venezuelan humanitaariseen kriisiin. Se on uusin luku Yhdysvaltojen etupiiri-ajattelua Latinalaisessa Amerikassa.
Nicolás Maduron autoritaarinen, korruptoitunut ja ihmisoikeuksia rikkova hallinto palvelee vain öljyrahoja omiin taskuihinsa kahmivan eliitin etuja. Hallinnon kaataminen interventionistisella politiikalla ei kuitenkaan palvele Venezuelan kansan etua eikä toteuta heidän tahtoaan. Venezuelalaisille on taattava kansallinen itsemääräämisoikeus ja vapaat vaalit. Yhdysvaltojen politiikka on tätä tavoitetta vastaan, koska sen tarkoituksena on vain varmistaa maan valta-asema Latinalaisessa Amerikassa sekä päästä käsiksi Venezuelan luonnonvaroihin.
Esimerkiksi Venezuelan öljyvarannot vastaavat 17 prosenttia maailman kaikista todennetuista öljyvaroista. Öljyntuotanto on Venezuelan kansallisessa omistuksessa, mutta Trumpin suosiossa oleva oppositiojohtaja María Corina Machado kannattaa niiden yksityistämistä.
Lisäksi on kuvaavaa, että samainen hallinto, joka iskee nyt Venezuelaan, on viime vuonna evännyt tilapäisen suojelun statuksen yli 600 000 venezuelalaiselta Yhdysvalloissa.
Interventionismia on vastustettava johdonmukaisesti sen kaikissa muodoissa. Muuten sallimme, että Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja muut suurvallat saavat hallita pienempiä valtioita mielensä mukaan. Yhdysvallat on yhä valmiimpi käyttämään sotilaallista voimaa esimerkiksi öljy- ja mineraalivarantojen haltuunsa saamiseksi. Tätä ei voida sallia, mikäli haluamme pitää sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rippeistä kiinni.
Diktaattorien syökseminen vallasta sotilaallisella väliintulolla on houkutteleva ajatus, mutta kuten esimerkiksi Irak ja Afganistan todistavat, se harvoin tuo mitään hyvää tavallisille ihmisille Trump tituleeraa itseään rauhan presidentiksi, mutta todellisuudessa väkivallan kierre syventyy kaikkialla missä hänen hallintonsa toimii.
