Taloudellinen eriarvoisuus

Maailma eriarvoistuu kovaa vauhtia. Kahdeksan maailman rikkainta miestä omistaa yhtä paljon kuin maailman köyhin puolikas yhteensä. Suomessa seitsemän rikkaimman ihmisen varallisuus vastaa köyhimmän 40 prosentin varallisuutta. Maailman miljardöörien omaisuus kasvaa keskimäärin 2,5 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Samaan aikaan 46 prosenttia maailman väestöstä elää alle 5,5 dollarilla päivässä. Edes talouskriisit eivät näytä vaimentavan eriarvoisuuden kasvua, vaan esimerkiksi koronaviruspandemian aikana maailman rikkaimpien ihmisten omaisuus kasvoi räjähdysmäisesti.

Taloudelliset erot aiheuttavat merkittäviä eroja muun muassa terveydessä, yhteiskunnallisessa osallisuudessa sekä koulutustasossa. Kapitalismin keinoilla on mahdotonta pureutua eriarvoisuuden ydinsyihin. Illuusiota jatkuvasta kasvusta halutaan pitää yllä eikä edes rikkaiden verovälttelyä saada kunnolla loppumaan, saati että tulojen ja varallisuuden jakautumista pystyttäisiin muuttamaan oikeudenmukaisemmaksi. Kuitenkin kaikkein rikkaimman prosentin ihmisistä pitäisi maksaa veroja varallisuudestaan ainoastaan 0,5 prosenttia lisää, jotta maailman köyhimmille saataisiin tarvittava määrä koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Kv-solid on useiden vuosien ajan pyrkinyt lisäämään kehityspolitiikan kentällä keskustelua eriarvoisuudesta. Köyhyyden vähentäminen on tärkeää, mutta voi suunnata puhetapana huomiota pois tarpeesta torjua eriarvoisuutta. Äärimmäinen rikkaus on ongelma siinä missä äärimmäinen köyhyyskin, eikä tätä voi sivuuttaa kehityspolitiikan suunnittelussa. Eriarvoisuudesta kyllä puhutaan kansainvälisissä tavoitteissa, mutta käytännössä ongelmaan ei ole kovinkaan vakavasti pyritty puuttumaan.

Myös globaalin Etelän maiden sisällä eriarvoisuus on usein valtavaa. ”Kehitysmaiden” tukeminen voi tarkoittaa paikallisten eliittien tukemista, jos maiden sisäisiä eriarvoisuuksia ei kunnolla nähdä ja tunnisteta. Työ eriarvoisuutta vastaan tapahtuu monella tasolla.

Toteuttamamme monivuotisen hankkeen aikana olemme muun muassa järjestäneet aiheesta seminaarisarjan, tuottaneet artikkelikokoelman sekä suunnitelleet globaalikasvatusmateriaalin. Materiaaleja on myös esitelty lukuisissa tapahtumissa.

Siirry sivun alkuun