Perustulolla tarkoitetaan sosiaaliturvajärjestelmän mallia, jossa kaikille ihmisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Perustulo on vastikkeetonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa.
Perustuloa tai sen tapaista järjestelmää ei ole tällä hetkellä laajamittaisessa käytössä missään päin maailmaa, mutta kiinnostus sitä kohtaan kasvaa. Suomessa oman perustulomallinsa ovat esittäneet jo Vasemmistoliitto ja Vihreät.
Perustulo pohjautuu ajatukseen siitä, että yhteiskunnan jäsenenä oloon sisältyy oikeus toimeentuloon – ilman tuloja toimiminen demokraattisen yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä on mahdotonta. Perinteisesti oikeus toimeentuloon on sidottu vahvasti työn tekemiseen tai ainakin työmarkkinoiden käytettävissä olemiseen, mutta viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet muutokset työn ja työelämän luonteessa ovat haastaneet nämä käsitykset.
Kehitysmaakontekstissa perustulon idea on vastaava. Nykyisin korostetaan oikeusperustaista kehitysyhteistyötä, mutta toteutettaviin oikeuksiin nostetaan harvemmin kärkipäähän suora oikeus turvattuun toimeentuloon. Sen sijaan kehitysyhteistyöhankkeissa on keskitty hankkimaan työelämätaitoja olemattomille työmarkkinoille tai antamaan mikrolainoja, jotka ajavat saajansa pikavippikierteeseen josta ei ole paluuta.
Perustulo kehitysyhteistyössä -kampanjassa haluamme haastaa vallitsevat tavat tehdä kehitysyhteistyötä. Muodikkaiden mikrolainojen sijasta haluamme oikeutta toimeentuloon, ei velkaloukkuun. Haluamme tutkia tarkasti, minkälaisia kehitysvaikutuksia perustulokokeiluilla on erilaisissa kehitysmaaympäristöissä. Tiedämme, että perustulo ei ratkaise muiden oikeuksien puutteeseen liittyviä ongelmia, mutta uskomme, että se voi olla keskeinen apuväline muidenkin oikeuksien toteuttamiseen.
Visioimme maailman, jossa äärimmäinen köyhyys on lopetettu globaalin perustulon tai samankaltaisen järjestelmän avulla.