Perustulolla tarkoitetaan sosiaaliturvajärjestelmän mallia, jossa kaikille ihmisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Perustulo on vastikkeetonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Perustuloa tai sen tapaista järjestelmää ei ole tällä hetkellä laajamittaisessa käytössä missään päin maailmaa, mutta kiinnostus sitä kohtaan kasvaa.
Perustulo pohjautuu ajatukseen siitä, että yhteiskunnan jäsenenä oloon sisältyy oikeus toimeentuloon – ilman tuloja toimiminen demokraattisen yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä on mahdotonta. Perinteisesti toimeentulo on sidottu vahvasti työn tekemiseen tai ainakin työmarkkinoiden käytettävissä olemiseen, mutta viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet muutokset työn ja työelämän luonteessa ovat haastaneet nämä käsitykset.
Globaalin Etelän kontekstissa perustulon idea on vastaava. Vaikka nykyisin korostetaan oikeusperustaista kehitysyhteistyötä, suora oikeus turvattuun toimeentuloon nostetaan harvemmin oikeuksien kärkipäähän. Oikeudet jäävät abstrakteiksi, kun ne eivät takaa toimeentuloa. Kehitysyhteistyöhankkeissa on keskitytty hankkimaan työelämätaitoja olemattomille työmarkkinoille tai antamaan mikrolainoja, jotka voivat ajaa saajansa pikavippikierteeseen josta ei ole paluuta. Perustulo ei ratkaise muiden oikeuksien puutteeseen liittyviä ongelmia, mutta uskomme, että se voi olla keskeinen apuväline muidenkin oikeuksien toteuttamiseen
Nykyiset tavat tehdä kehitysyhteistyötä kaipaavat ravistelua. Yritysyhteistyön ja muodikkaiden mikrolainojen sijasta etusijalle on nostettava oikeus toimeentuloon. Käytännössä tämä merkitsee globaalin Etelän maiden sosiaaliturvajärjestelmien tukemista. Monet globaalin Etelän valtiot ovat viime aikoina kehittäneet omia sosiaaliturvajärjestelmiään, ja ne ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi köyhyyden vähentämisessä. Perustulosta on myös järjestetty monessa Etelän maassa pienimuotoisia kokeiluja, vaikka ne eivät juuri ole olleet esillä Suomessa..
Kv-solid on pitänyt esillä perustulon merkitystä kehitysyhteistyössä muun muassa toteuttamalla viestintä- ja tutkimushankkeen aiheesta. Hankkeessa tuotiin esille Suomessa huonosti tunnettuja kokemuksia perustulokokeiluista globaalin Etelän maissa, esimerkiksi seminaarin ja tutkimusraportin avulla.
Saimmekin herätettyä keskustelua siitä, miten Suomi voisi hyödyntää perustuloa kehitysyhteistyössään. Teeman esilläpitäminen jatkuu osana kv-solidin työtä. Kyse on viime kädessä kehitysyhteistyön merkityksestä: ovatko siinä tärkeämpiä taloudelliset investoinnit vai ihmisten oikeudet.